Jokin aika sitten kerroinkin meidän mietteistämme lämmistysmuodon valinnasta. Valintaa helpottamaan urakoitsijamme SKR teetti talomme kuvien perusteella energiaoptimoinnin Vesitaito Oy:llä.
Energiaoptimointi helpottaa päätöksentekoa monessakin asiassa lämmitysjärjestelmän lisäksi. Optimoinnissa muun muassa lasketaan, millainen säästöpotentiaali ilmanvaihtokoneella tai varaavalla takalla voisi olla tai kannattaako omakotitaloa rakentaessa panostaa passiivirakenteisiin. Tavoitteena on minimoida energialasku eli säästää rahaa myös tulevaisuudessa.
Energiaoptimoinnin tuloksena saimme siis neljä vaihtoehtoa eri lämmitysmuodoiksi. Näistä jokaiselle vaihtoehdolle oli laskettu investointiarvio sekä arvio vuosikustannuksista. Energiankulutus on arvioitu arkkitehtipiirrosten pohjalta, joten se on tietysti suuntaa-antava arvio, joka riippuu jokaisen omista tavoista ja markkinatilanteesta. Jokaiselle vaihtoehdolle on myös laskettu energialuokka.
Näiden laskelmien ja arvioiden pohjalta päätöksen tekeminen on edes hieman helpompaa, vaikka eihän tällainen energiaoptimointi kultaisia totuuksia kenellekään kerro. Omia laskelmia pitää tehdä näiden laskelmien tueksi ja miettiä, millainen ratkaisu itselle parhaiten toimii. Esimerkiksi maalämpöpumpussa alkuinvestointi on kallis, mutta käyttökustannukset sen sijaan pienemmät. Pitääkin arvioida, minkälaisella takaisinmaksuajalla sijoitus kannattaa. Jokaisella on tietysti myös omia mieltymyksiä tai muita kantoja, joiden perusteella päätöksen voi yhtä hyvin tehdä.
Kuvat: Pinterest
Moikka,
VastaaPoistame asutaan kaukolämpöalueella, joten sieltä tulee lämmöt vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Kaukolämpö on ollut historiassa halpaa, mutta ennustelevat sen kallistuvan. Se on kuitenkin niin helppo ja huoleton tapa ja alkuinvestoinneiltaan edullinen, että valitsimme sen. Lisäksi meille tulee ilmalämpöpumppu viilennykseen. Marika / Kaksi Savua
Tuo kombo onkin aika helppo valinta, jos alueella on kaukolämpöverkosto.
PoistaHei! Me harkitsimme rakentamisvaiheessa jopa suorasähköä, jota olisimme täydentäneet kahdella takalla. Meillä on ilmaista polttopuuta tarjolla ja mieheni tykkää kovasti lämmitellä takkaa (joka päivä), joten suorasähkö pattereilla olisi reagoinut nopeasti takan tuomaan lämpöön. Energiapolitiikka kuitenkin teki suorasähkön meille mahdottomaksi kertoimensa vuoksi - ja minä hylkäsin suorasähkön sähköpattereiden onnettoman (80-luvulta tähän päivään täysin kehittymättömän) ulkonäön vuoksi, jota ei olisi järkevällä tavalla voinut yhdistää suuriin ikkunoihimme. Päädyimme kaukolämpöön, joka ainakin toistaiseksi on ollut suht. edullista, mutta jonka kulutukseen ja kustannuksiin harmittavasti ei voi juurikaan vaikuttaa esim. takan lämmittämisellä. Kaukolämpölaskumme oli ensimmäisenä asumisvuonna noin 80 e / kk, vaihdellen 50 e ja 130 e välillä (180 asuinneliötä).
VastaaPoistaEnergiapolitiikka tosiaan pakottaa tiettyihin ratkaisuihin. Luultavasti sähköpattereidenkin muotoilu on hiipunut kysynnän hiipumisen mukana. Miehen 90-luvulla rakennetussa lapsuudenkodissa oli kivat, lattialistan kaltaiset patterit, jotka kiersivät koko huoneen. Kaukolämmössä on tosiaan hankala vaikuttaa itse kustannuksiin sen enempää.
PoistaTämäpä ol minulle uutta tietoa tämä energiaoptimointi. Saako tiedustella moisen kustannusta? Ja jos ei nyt tarkkaa hintaa halua kertoa, niin puhutaanko satasista? Kun kerran omiakin laskelmia pitää tehdä, niin kannattaako maksaa tuosta palvelusta? Helpottaisi kyllä meidän pohdintoja joista puhelinkin uusimmassa kirjoituksessani.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaMaalämmön osalta kannattaa muistaa myös kotitalousvähennys, jonka asumisaikana voi saada, mutta rakennusaikana ei saa. Eli liikkeelle pitäisi lähteä jollain muulla, esim. suorasähköllä lämpiävä vesikiertoinen lattialämmitys plus takat. Me siis lähdimme juuri näin liikkeelle, ja ajatus oli laittaa parin vuoden päästä maalämpö, juurikin se verotuksen kotitalousvähennys hyödyntäen, mutta nyt kun talvikausien sähkölasku ei yllä edes pariin sataan euroon per kk, niin maalämpö ei meille varmaankaan tule vielä 20 vuoteen. Ilmalämpöpumppu voidaan kyllä ottaa tekemään kesäksi kylmää ja syksylle ja keväälle lämpöä. Ja tällaisina lauhoina talvina ilmalämpöpumppu voi käydä läpi talven. Lämpimiä neliöitä meillä 241m2 ja talo on Vantaalla.
VastaaPoistaMaalämmössä investointi kustannukset ovat kuitenkin niin isot, vaikka sitten saisikin kotitalousvähennystä ja käyttökustannukset ovat alhaisemmat. Mutta ehkä tulevaisuudessa kustannuksetkin tulevat alas, niin siitä tulee helpompi päätös monelle.
PoistaMeidän tuttu myös miettii tuota ilma-vesilämpöpumppua, ja me taas olemme miettineet ilmalämpöpumppua. Uskon, että on meille aivan sopiva vaihtoehto. Itse pidän siitä, että on se mahdollisuus sitten viilentää huoneistoa talvella. https://www.sahkojakylmapalveluhakala.fi/laemmitys--ja-jaeaehdytysratkaisut
VastaaPoista