1.2.2015

Lämmitysmuoto: Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu

Talotekniikkaan liittyvät asiat ovat meidän projektissamme enemmän miehen vastuulla. Myös blogissa näiden juttujen sisältö, tai ainakin konsultointi, ovat miehen alaa. Aloitetaan yhdestä tärkeimmästä päätöksestä, eli siitä, millä taloomme tuotetaan sähkö.
Urakoitsijamme teetti meille energiaoptimoinnin Insinööritoimisto Vesitaito Oy:llä. Koska mahdollisuuksia on niin monia, on parempi jättää haarukointi puolueettoman ammattilaisen käsiin. He laskivat piirrustustemme perusteella meille neljä eri vaihtoehtoa, jotka kaikki täyttävät viranomaisten vaatimukset E-luvusta eli rakennuksen kokonaisenergian kulutuksesta. 

1.
Sähkölattialämmitys + varaava tulisija
2.
Sähkökattila, vesikiertoinen lattialämmitys + varaava tulisija ja ilmalämpöpumppu
3.
Ilmavesilämpöpumppu, vesikiertoinen lattialämmitys
4.
Maalämpöpumppu, vesikiertoinen lattialämmitys
Kahdessa ensimmäisessä vaihtoehdossa mukana on varaava tulisija. Kuten aiemmin pohdimme, takka tuo taloon kodikkuuden tunnetta ja on etenkin talviaikaan mukava tunnelmanluoja, mutta emme kumpikaan ole takkaihmisiä, emmekä ole varmoja takan hankinnasta. Takkavarauksen sijainti talossa on portaikon alapäässä, työhuoneen oven läheisyydessä. Koska tila on ylös asti korkeaa tilaa, tarkoittaisi takan asennus myös koko korkean tilan läpi kulkevaa hormia, joka olisi todella hallitseva elementti.

Koska emme halua laskea varaavan takan varaan, valinta tapahtuu kahden muun vaihtoehdon välillä. Maalämmön asema mediassa on ollut suuri ja se tuntuu nykyisin olevan yksi suosituimmista lämmitysmuodoista. Ilmavesilämpöpumppu sen sijaan on hieman vieraampi. Yksinkertaiseksi purettuna ero on seuraava: maalämmön investointikustannukset ovat suuremmat lähinnä porakaivon takia, mutta sillä sähköä kuluu vähemmän. Kuinka paljon vähemmän, se riippuu muun muassa asukkaiden määrästä, joka vaikuttaa esimerkiksi lämpimän veden kulutukseen. Kovilla pakkasilla ilmavesilämpöpumpun tehokkuus ei riitä ja se joutuu ottamaan käyttöönsä varajärjestelmän (suora sähkö), kun taas maalämmöllä varajärjestelmään etenkin täällä eteläisemmässä Suomessa joutuu harvemmin turvautumaan. Valintaa näiden kahden välillä joutuu siis puntaroimaan sen mukaan, kuinka monta vuotta olettaa menevät siihen, että maalämmön pienempi sähkölasku kuittaa sen suuremmat investointikulut.

Kustannukset ovat toki tämänlaisista summista puhuttaessa suurimmalle osalle ratkaisevin tekijä, mutta esteettisyyttä ei myöskään saa unohtaa, kun rakennetaan uutta ja asioihin on mahdollista vaikuttaa. Maalämmön koneet tulevat piiloon teknisiin tiloihin, mutta ilmavesilämpöpumppu vaatii ulkoyksikön, joka ottaa talon ulkopuolelta ilman käyttöönsä. Meillä tekninen tila on sisäänkäynnin ja terassin lähellä, emmekä luonnollisesti haluaisi ulkoyksikköä tähän. Mikäli ulkoyksikköä ei voida sijoittaa kauemmas, joko autotallin seinään (1) tai asuinrakennuksen ulommalle seinälle (2), jää tämä vaihtoehto todennäköisesti ulkonäkösyistä pois.


Onko teillä maalämpöä tai ilmavesilämpöpumppua käytössänne? Minkälaisia kokemuksia teillä on niiden toimivuudesta, kustannuksista ja oletteko ottaneet jäähdytyksen puhallinkonvektoreilla vai ilmanvaihtokanavien kautta?

Ensimmäiset kuvat Pinterest

8 kommenttia:

  1. Miettisin lisäksi vielä poistoilmalämpöpumppua. Sillä hoidetaan myös ilmastointi, eikä se vie tilaa kuin yhden korkean komeron verran sisätiloista. Jos joskus takan laitatte, niin senkin lämpö pystytään hyödyntämään, joka tapauksessa kaikki itse kehitetty lämpö tulee käyttöön ja yhdellä laitteella hoidetaan kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Pitää kysellä myös tästä vaihtoehdosta lisää.

      Poista
  2. Näköjään teillä pohditaan ihan tismalleen samoja kysymyksiä, mitä meilläkin - vaikka meillä on nyt 4kk jo asuttu, ja tämän hetkinen lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen lattialämmitys, joka lämpenee sähköllä + kolme tulisijaa, niin ei meillä ollut tarkoitus asiaa näin jättää. Miten tullaan meillä jatkamaan, se taitaa olla nyt enempi-vähempi epävarmaa, eli en tiedä varmaksi itsekään...

    "Aloitetaan yhdestä tärkeimmästä päätöksestä, eli siitä, millä taloomme tuotetaan sähkö"
    Taitaa mennä hiukan hiusten halkomiseksi, mutta tarkoitit varmaan että millä teille tuotetaan lämpö?

    "Maalämmön asema mediassa on ollut suuri ja se tuntuu nykyisin olevan yksi suosituimmista lämmitysmuodoista."
    JEP - tästä olen samaa mieltä, ja omasta mielestäni pientalojen lämmitykseen liittyen on nyt menossa sellainen maalämpökoohotus, että jos vaan on vähänkin keskimääräistä isompi okt, niin siinä on pakko olla maalämpö. Jos ei ole - ja jos talo tulisi myyntiin, sitä ei osta kukaan. Eli ostajaehdokas juoksee karkuun jo siinä vaiheessa kun kuulee/selviää, että eihän talossa ole edes maalämpöä...

    "maalämmön investointikustannukset ovat suuremmat lähinnä porakaivon takia, mutta sillä sähköä kuluu vähemmän"
    Myös oman käsitykseni mukaan hintaero näiden kahden välillä on juurikin sen porakaivon verran (eli noin 200 metrinen reikä maahan maksaa noin 5000 euroa), jolloin jos investoi enempi - sähköä tarvitaan vähemmän - mutta kummassa tapauksessa on lyhyempi takaisinmaksuaika? Tämäkin on yksi näkövinkkeli tähän asiaan, eli missä ajassa saa investoimansa rahat takaisin? Ja meni laskelmat miten päin tahansa, onko maalämpökoohotuksen vuoksi se maalämpö sittenkin se ainut oikea ratkaisu, jos sen avulla talo on aikanaan helpompi myydä? Jos nyt talo yleensä joskus tulee myyntiin. Yleensä kaikki kiinteistöt myydään ainakin joskus, tai ainakin perikunta sitten ehkä myy, jos ei itse koskaan myy.

    "oletteko ottaneet jäähdytyksen puhallinkonvektoreilla"
    Meille tulee puhallinkonvektorilla sitten kun tulee (seinämalli on jo asennettuna, muttei toiminnassa vielä). Alkuperäinen ajatus oli että tämä tulee maalämmön jatkeeksi. Mutta tuleeko maalämpö meille? Siinäpä hyvä kysymys. Ja jos tulee, milloin tulee...



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei kyllä ole mikään ihan helppo ratkaisu ja sillä on vaikutusta pitkälle ajalle. Maalämmöllä on oltava paljon hyviä puolia, koska se on nyt päässyt tähän asemaan. Ja toisaalta takaisinmaksuajaksi voisi ajatella koko talon elinkaaren, vaikka itse talon myisikin, myös seuraavat asukkaat saavat siitä hyödyt.

      Poista
  3. Meille piti ensin tulla poistoilmalämpöpumppu, mutta loppujen lopuksi talon tilavuus kasvoi yläkerrran kanssa liian suureksi. En tiedä, mutta veikkaan että teillekään tuota vaihtoehtoa ei ole esitelty siksi, että pilp:n tehot eivät riitä teidänkään taloon.

    Meillä ainoa vaihtoehto oli ilmavesilämpöpumppu. Asumme pohjavesialuellaa ja maalämpö ei ollut vaihtoehto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuo on varmasti totta, luultavasti siinä ei riitä potku eikä siksi ole tarjottukaan. Onneksi on ammattilaiset jotka tietää nämä hommat.

      Poista
    2. Vielä tuli mieleen, että sikäli mikäli muistan yhtään oikein, niin ulkoyksikön voi sijoittaa max. 25 metrin päähän. Meillä ulkoyksikkö tulee kodinhoitohuoneen ikkunan viereen "julkisivuseinustalle". Päädyttiin tähän ratkaisuun ihan sen vuoksi, että tuossa kohtaa ulkoyksikkö ei ole yhdenkään makuuhuoneen välittömässä läheisyydessä. Ja vaikka ulkoyksikkö koristaakin nyt julkisivua niin toiveissa on että siistillä koteloinnilla siitä saa siedettävän näköisen.

      Poista
    3. Mekin saimme juuri urakoitsijalta vahvistuksen, että ulkoyksikön voi sijoittaa kauemmas, esimerkiksi autotallin seinään. Koteloinnilla siitä tosiaan saa siistin, mutta emme haluaisi että yksikkö on ns. oleskelualueella.

      Poista